Luovan kirjoittamisen ryhmä jatkoi tänään lyhyiden
improharjoitusten parissa – niistä tuntuu tulevan ryhmän suosikkeja! Tänään lähdettiin
herättelemään runosuonta kirjoittamalla mahdollisimman pitkiä listoja asioista,
jotka joko ällöttivät tai ihastuttivat. Sitten jokainen valitsi listaltaan
yhden asian, ja kirjoitti siitä tarinan. Kirjoittamiseen saatiin lisätwistiä
siitä, että tarkoituksena oli kirjoittaa vuorotellen eri aistimuksista käsin.
Ensin kirjoitettiin siitä, mitä tilanteessa voi nähdä, sitten mitä kuulee,
tuntee, haistaa ja lopulta maistaa. Tällaisia tekstejä saatiin tänään
aikaiseksi!
Kuvissa kirjoittajat työssään :-)
Varhainen aamu Helsingissä
Kaikki on sinistä. Kadut ovat puolitäynnä hiljaisia ihmisiä
matkalla suorittamaan päivän velvollisuuksiaan. Hento sumu nousee mereltä. Se
jää kiinni vanhoihin taloihin, jotka reunustavat katuja vahvoina muureina.
Taivas on pilvistä valkoinen. Meri koskettelee laituria. Hennot aallot laulavat
kiveä vasten. Keskity siihen, älä autojen moottoreihin tai tikittäviin
liikennevaloihin. Edessä kävelevän naisen korkokengät lyövät tahtia. Kivikatu
on luja jalkojen alla. Ilma on viileää ja lempeän kosteaa. Kevyt tuuli
painautuu selkääsi vasten. Se tuo mukanaan raikkaan veden ja suolan tuoksun.
Melkein unohdat kaupungin saasteet. Tuoreen pullan pehmeä ja kodikas aromi
herättää kaipuun, kun mummon korvapuustin maku palautuu kielellesi. Maistat sen
meri-ilman yli ja löydät rauhan kiireen kansalaisten keskellä.
- – Rei
Hiustenpesu kampaajalla
Katto. Katossa risteilee putkia, kromisia ja valkoisia.
Niiden yllä on tasainen kivikatto. Räpsyttelen silmiäni, kun vettä roiskahtaa.
Silmäni painuvat väkisin kiinni. Suljen silmäni. Vesi lorisee korvieni
juuressa. Suhisee, kun vettä tulee suuttimesta. Parturi jutustelee mukavia.
Parturi koskettelee sekä hellästi että määrätietoisesti
hiuksiani ja päänahkaani. Painalluksia, pyöriviä liikkeitä. Alan rentoutua.
Nenääni kantautuu herkullinen vadelman makea tuoksu, kun
parturi levittää hiuksiini pesuaineen. Vadelman tuoksuun yhdistyy parturien eri
kemikaalien yhteishaju.
Suussani on raikas maku vielä hammaspesun jäljiltä. Vesi
kihoaa kielelleni, kun haistan vadelman makean tuoksun. Nielaisen. Mikä ihana
tapa aloittaa aamu.
- – Tanja S.
Sininen kynsilakka
Ihana syvänsininen lakka levittyy tasaisesti kynsiini, kun
ihailen sen kiiltävyyttä. Väri on niin kaunis, että siitä tulee mieleen
Karibianmeri. Sininen kolibri lentää vastalakattujen kynsieni viereen ja sen
väri sointuu niihin kauniisti.
Pehmeä ääni kuuluu, kun sivelen lakkaa kynsilleni. Voin
kuulla, kuinka se rätisee ja paukkuu kuivuessaan. Väri poksahtelee tasaisesti
asettuessaan paikoilleen, ja jos oikein pinnistän, kuulen kynsieni laulavan.
Kylmä lakka herättelee sormenpäitäni kuumasta horroksesta,
kun levitän sitä sileille kynsilleni. Hitaasti kylmyys poistuu jättäen
kuitenkin jälkeensä raskaan tunteen.
Ihana myrkyllinen tuoksu hyökkää sieraimiini, kun avaan
tuoreen kynsilakkapullon. Tuoksu on pistävä ja hieman karvas. Haistan, kuinka
se tuhoaa aivosolujani tasaisesti kulkiessaan eteenpäin.
Maistan kuoleman leviävän sisuksiini, kun kaadan
kynsilakkapullon suuhuni. Maku on ällöttävä ja tahmea lakan kuivuessa ja
liimatessa kitalakeni kiinni. Yritän repiä sitä auki, mutta liian myöhään. Veren
rautainen maku on viimeinen, jonka maistan.
- – Inari
Oksennus
Suttuinen WC-pönttö täynnä mönjää. Näky on ällöttävä, ja saa
minut oksentamaan lisää. Suustani tulee vain vihreää mönjää lakkaamatta. Sitä
tulee paljon, loppua ei näy. Näky on hirveä! Suu, naama, vaatteet – kaikki oksennuksessa.
Kuulen kyökkimistä, kun oksennan. Kuulen, kun oksennusta
tulee soikonaan. En saa sitä loppumaan.
Oksennus tuntuu kielessä kamalalta. Tunnen, kun sitä tippuu
leuasta paidalle.
Oksennuksen haju on kammottava, mutta hajuun tottuu aika
nopeasti. Hajukin saa minut oksentamaan lisää. Haju riipii pitkin selkääni ja
tunnen sen.
Maku on ihan hirveä: suu maistuu mädäntyneeltä ruumiilta.
Maku saa sinut pyörtymään.
- – Julle
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti