Mansikka

21.11.2018

Luovan kirjoittamisen pajassa annettiin alkuun sana josta lähteä kirjoittamaan. Vartti aikaa ja uusi sana. Tässä Miikan aikaansaannos. Ensimmäinen sana oli muistan.


Muistan vielä, sain kerran turpaan. Jossain biisissä sanottii sillai, mutten kyllä itekkään muista saaneeni turpaan kun sen kerran

ala-asteella...

lumikasan päällä...

En hirveesti kyllä muuta muista niistä ajoista. Aloin opiskella Saksaa niihin aikoihin.Pelattiin keinupallua/keinistä/mikälie.

Tiedän, ettei ihminen tunnu muistavan hyviä asioita ja läheskään yhtä hyvin kuin huonoja. Ehkä niitä huonoja haluaa välttää jatkossa ja oppia niistä. Siksi niitä pyörittelee aivoissaan niin paljon, että niistä palaa selkeät kuvat jonnekin aivolohkojen uumeniin...

Samalla tavalla saisi varmaan hyviä asioita ja muistoja pysymään mielessä. "Mieli" onpa tyhmä sana.

En tiedä miksei sitäkään käyetetä enempää.Tai no mielenterveys tuntuu olevan kovasti käytössä, mutta ennen muistan kuulleeni useammin, ettei jokin asia "tule mieleen" ja puhuttiin "mieli-teoista".

Mielipide on kyllä toinen tyhmä sana.

Tunnen... Tunnen... Tunnen...
Taas yksi tyhmä sana. Vai tuntuuko vaan kaikki sanat tyhmiltä tänään? Mikä olisi kiva sana? Mikä tekee sanasta kivan?

Uskon että täytyy olla kivojakin sanoja... Miten niitä voi edes luokitella? Miltä sana näyttää? Miltä se kuulostaa? Mitä se tarkoittaa? Mitä muistoja se tuo itselle mieleen? Vaikka "Mansikka". Ihan kivan sopusuhtainen sana.

Näen Silti ettei "Mansikka" ole kaikkien mielestä kiva. Suomen kielen ihme-tauko "k-kirjaimien välillä saattaa ärsyttä jotakin. Kaksi peräkkäistä korkeaa k-kirjainta vaatii sanalle korkeamman tilan. Joku (epäonnekas) on allerginen mansikalle, eikä varmasti pidä että siitä muistutetaan.