9.6.2016

Lumon ja SAMKin yhteinen ravintolapäivän jälkkäribaari


Jälkkäribaari Pastelli jätti hyvän mielen
Masu vieläkin täynnä herkkuja – ainakin ajatuksissa. Näillä fiiliksillä kirjoitan tätä postausta meidän ravintolapäivästä, joka järjestettiin 21.5. Olen Jemiina, Satakunnan ammattikorkeakoulun hoitotyön opiskelija ja tuleva sairaanhoitaja. Opintoihimme kuuluu vapaaehtoistyöhön tutustuminen järjestötyöskentelyn avulla. Onnenkantamoisen myötä päädyimme Sospediin ja mukaan Lumoon suunnittelemaan kevään ohjelmaa.
Ravintolapäivänä avasimme neljän tunnin ajaksi Klubitalo Sarastuksen tiloihin Jälkkäribaari Pastellin. Tarjosimme kymmenkuntaa eri herkkua pieninä ja vähän isompinakin suupaloina.
Tapahtuman suunnittelu alkoi jo helmikuun alussa, kun kokoonnuimme ensikertaa Lumolla ja aloimme pohtia yhteistyön avaamia mahdollisuuksia. Koko kevään yhteistyö aivan mahtavien Lumolaisten kanssa kulminoitui pari viikkoa sitten herkutteluun ja hyvän keväisen mielen levittämiseen.

Päivä itsessään oli menestys, todella! Meillä kävi lähes 130 asiakasta ja melkein kaikki herkut menivät kaupaksi. Muutama jäi jäljelle ja saatiin myös itse suut makeaksi päivän päätteeksi.

Edellisenä päivänä leivoimme täyttä häkää Sarastuksen keittiöllä samalla, kun osa koristeli ravintolamme tiloja. Kauppalistat oli kasattu jo aiemmin viikolla, mutta silti itse kukin ravasi hakemassa milloin voita, milloin kinuskikastiketta – aina jotakin unohtui tai oli liian vähän. Meille oli silti tärkeintä hyvä mieli ja iloinen yhdessä tekeminen, ja se todella toteutui. Huonot vitsit ja nauru täytti keittiön, vaikka välillä meinasikin nousta tuskanhiki ohimolle.

Lauantaina valuimme hiljalleen paikalle aamukahdeksasta alkaen. Tarkoitus oli saada viimeiset leipomukset uuniin ja herkkujen esille laitto. Vielä viimehetkellä meinasi käydä tenkkapoo, kun kuppikakkujen täyte muistutti olevansa laktoosipitoista ja samaisen herkun kuorrute loppui kesken – kahdesti. Porukkamme sai vahvistusta Sarastuksen keittiön emännältä Kristiinalta, joka ihanana auttoi meitä; lainasi kananmunia, kun omat loppui, kävi kaupassa hakemassa lisää aineksia, vatkasi lisää kuorrutetta, ja mikä ihaninta, ruokki meidät ennen h-hetkeä. Kiitos!

En ymmärrä millä karmalla, mutta päivä sujui täydellisesti. Herkut riittivät, vaihtorahat riittivät, herkut maistuivat, asiakkaita riitti. Meidän porukka oli aivan mahtava. Minua jaksaa vieläkin hämmästyttää se, millä intensiteetillä Lumolaiset sitoutuivat päivän järjestämiseen. Jokainen halusi saada asiat toimimaan ja yhteistyö oli mutkatonta.
Olette kaikki päivään osallistuneet ihania tyyppejä ja teillä on mahdollisuudet vaikka mihin! Kiitos vielä tuhannesti, että saatiin tehdä tämä teidän kanssa. Kiitos Minnalle ja Anninalle ihanuudestanne ja joustavuudestanne. Ja kiitokset asiakkaille, toivottavasti herkut maistuivat!
Kesäterveisin Jemiina.


Jälkkäribaarin standikin oli kerrassaan herkullinen!

Osa päivän herkuista

Asiakkaita riitti ja tunnelma oli katossa

Kevyttä tunnelmaa ulkona saippuakuplien muodossa

NAM!

Pastellissa oli myös mahdollisuus perustaa oma kahvila

Myös Fifi kävi ilostuttamassa Pastellin väkeä


8.6.2016

Pastakoneella kakkuja ja koruja

Käsityöpajassa päästiin eilen kokeilemaan, mitä kaikkea voi saada aikaiseksi Fimo-massasta. Erityiseksi pajakerran teki se, että pajalaisia opasti uunissa kovetettavien askartelumassojen teknisiin saloihin ja mahdollisuuksiin naapuritalon taata!
Massasta muotoutui pajalaisten hyppysissä ihana kakku.
Naapuritalon taata on vapaaehtoistyöntekijä ja eläkkeellä oleva opettaja, Jaakko Ahoranta. Taata on itse innostunut fimosta aikoinaan kansalaisopiston kurssilla, ja taituroinut massasta läheisilleen ja ystävilleen koruja ja muuta ihanaa. Nyt hän jakoi taitojaan ja tietoaan käsityöpajalaisten iloksi.

Taata vauhdissa.
Taata näytti, miten massaa voi mankeloida pastakoneella ja kuinka erilaisia värisekoituksia voi tehdä puristimella. Hän esitteli myös, miten töitä voi jatkojalostaa, hioa ja viimeistellä lakkaamalla.

Pajalaiset kuuntelevat kiinnostuneena, mitä taata kertoo.

Uteliaat ryhmäläiset tekivät erilaisia materiaalikokeiluja. Ideat jäivät kypsymään osallistujien mieliin, ja tästä lähtien pajassa voi halutessaan tehdä myös askartelumassatöitä. Erilaisia nappeja, nukkekodin leivonnaisia ja välineitä sekä koruja on taatusti jatkossa tulossa lisää.

Fimo taipuu moneen – vain mielikuvitus on rajana.
Pajalaiset saivat aikaiseksi vaikka mitä: nukkekodin leivonnaisia, koruja, miniponeja.
Ja syntyipä fimosta myös My little pony, söpöysmerkkeineen kaikkineen!

Taata antoi pajalaisille hyvät ohjeet työskentelyyn ja inspiroi ideoillaan. Kiitos taatalle inspiroivasta hetkestä käsityöpajassa! 


(Askartelumassa tunnetaan nimellä Fimo-massa. Käytettyjen massojen merkit olivat Fimo ja Gernit.)

2.6.2016

Aurinkoa, varjoja ja sielunvärejä

Kuvisryhmä nautti maanantaina upeasta kesäsäästä, ja maalasi klubitalon takapihalla. Ja koska aurinko paistoi, niin siitähän otettiin kaikki ilo irti! Maahan levitettiin suuret valkoiset paperit, ja paperille piirrettiin oma varjokuva. Hiilellä piirretyt ääriviivat saivat sisäänsä ihania värejä - jokaisen maalaajan sielun värit!

Tällaisia töitä syntyi:

Emmin kuvaan piirtyi mukaan myös Fifi-koiran hahmo.

Marikan hahmosta tuli huikean värikäs.

Nooran sisin on aurinkoinen, vaikka mieli olisikin musta.

Teemun hahmossa on värejä, muotoja - ja tähdessä My little pony!

Enni ja varjo-Enni.

Enni maalailee auringossa. Osa pakeni varjoon.

Annina ja Minnakin leikittelivät yhteiskuvalla. Kuvassa läikkyi sininen ja keltainen.